Tämä teksti on erään lukiolaisen kirjoittama aineistoessee. Hän on sivuston pitkäaikainen seuraaja ja halusi antaa tämän kirjoituksen käyttöömme. Valitettavasti hän haluaa pysyä nimettömänä joten kunnianosoitukset jäävät nyt väliin. Meille saa jatkossakin lähettää hyviä tekstejä, mikäli haluaa. Olemme niistä äärimmäisen kiitollisia. Nyt lukekaa ja nauttikaa hyvästä pohdinnasta.

Aineisto: https://www.hs.fi/tiede/art-2000010136504.html

Onko hyvä lukutaito yliarvostettu taito nykyopiskelussa?

Moni varmasti ajattelee, että menestyäkseen koulussa lukutaidon pitää olla täydellinen. Vaikuttaako lukutaito suoraan koulumenestykseen? Johtuuko suomalaisten Pisa-tulosten lasku lukutaidon laskusta? Ennen vanhaan lukutaidon ollessa korkea myös koulumenestys oli paremmalla tasolla. Kehittyykö lukutaito automaattisesti opiskellessa? Onko lukutaito yhtä suuressa roolissa joka aineessa?

Lukutaidon rooli opiskelussa on varmasti suuri, mutta voiko huonolla lukutaidolla päästä hyviin arvosanoihin? Suhteellisen huonollakin lukutaidolla voi pärjätä koulussa, jos vain näkee tarpeeksi vaivaa kaikkien tehtävien tekemiseen. Silloin tekstin uudelleen lukeminen ja siihen toistuva palaaminen on varmasti todella tärkeää. Huonon lukutaidon omaava oppilas joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa koulutehtävien tekoon verrattuna parempaan lukijaan. Toki hyvästä lukutaidosta on todella paljon hyötyä ja huonolla lukutaidolla moni asia vaikeutuu huomattavasti aineesta riippuen. Itsessään lukutaidon taso ei kerro koulumenestystä, vaan se on enemmän kiinni vaivannäöstä. Kaiken tasoisilla lukijoilla on melko yhtäläiset mahdollisuudet koulumenestykseen, mutta yhtä helppoa sen saavuttaminen ei todellakaan ole kaikille. Hyvä lukutaito on siis isossa roolissa opiskellessa. Minna Torppa kertoo Mikko Puttosen artikkelissa Netti tappoi lukuinnon (Tiede 3/2024): "Ilman lukutaitoa ei pärjää koulussa eikä elämässä."

Opiskelu voi myös olla keino kehittää lukutaitoa. Opiskellessa lukutaito kehittyy kuin itsestään, mikäli vain opiskelee edes jonkin verran lukemalla. Lukutaito kehittyy missä tahansa lukemisessa, niin myös opiskellessa. Opiskelu on loistava työkalu lukutaidon kehittämiseen ja toisinpäin. Opiskelu yleensä alkaa helpommasta aiheesta ja etenee pikku hiljaa vaikeampaan. Monesti myös tekstien helppolukuisuus ja ymmärrettävyys etenee samoin. Vieraasta aiheesta usein luetaan lyhyempiä ja yksinkertaisempia tekstejä, joissa on vähemmän hankalasti muistettavia termejä ja käsitteitä. Tämä on loistava asia lukutaidon kehittäjän kannalta.

Ennen vanhaan koulussa tarvittiin paljon parempaa lukutaitoa kuin nykyään. Vaikka tekstien määrä ei ole vuosien aikana juurikaan vähentynyt, lukutaidon merkitys koulussa on laskenut. Ennen kaikki tekstit piti lukea itse alusta loppuun. Nykyään teknologian kehityttyä tekstejä ei aina edes tarvitse lukea. Monet tekstit voi kuunnella jonkin palvelun kautta tai joskus jopa opetusmateriaaleihin on sisällytetty mahdollisuus kuunnella teksti. Oppimateriaaleissa on myös useita tiivistelmiä ja muistilistoja, jotka helpottavat aiheen käsittämistä, vaikka lukutaito olisikin hieman huonommalla tolalla. Tekoälystä on tullut myös merkittävä tekijä opiskelijoille. Se voi tiivistää tekstejä todella yksinkertaisiksi ja helppolukuisiksi. Netistä löytyy myös loputtomasti videoita joka ikiseen asiaan liittyen, joten aiheeseen ei edes tarvitse välttämättä tutustua tekstimuodossa. Videoissa on erilaisia visuaalisia keinoja asian ymmärrettävyyden parantamiseksi. Näin lukemisen rooli on vähentynyt reippaasti muutamassa vuosikymmenessä. Oppimistulokset ovat kuitenkin paremmat mikäli lukee itse ja vieläpä printtitekstiä. Torppa kertoo: "Digimaailma on nopeaa ja faktahakuista, kun taas printtilukeminen on syventyvää ja pysähtyvää ja ruokkii ehkä siksi enemmän ajattelua."

Lukutaidon rooli eri kouluaineissa ei varmasti ole samanlainen. Esimerkiksi matematiikassa lukutaidon merkitys on luultavasti pienempi kuin vaikkapa englannissa tai äidinkielessä. Artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että intoutuneimmat lukijat saivat selvästi muita parempia pisteitä Pisa-testissä kaikilla osa-alueilla: lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Tämä ei suoraan tarkoita lukutaidon olevan yhtä merkittävä tekijä joka aineessa. Artikkelissa myös todetaan, että on mahdollista, että innokkaat lukijat vain ovat eteviä muissakin aineissa ilman, että vapaa-ajan lukuharrastus antaisi niissä etua. Hyvästä lukutaidosta ei ole tietenkään haittaa missään aineessa, mutta matemaattisissa aineissa pärjätäkseen ei tarvitse kovin kummoista lukutaitoa ainakaan lukiotasolla.

Lukutaito on yksi suurimmista tekijöistä opiskellessa. Hyvällä ja etenkin erinomaisella lukutaidolla pärjää todella pitkälle koulussa. Huonommallakin lukutaidolla voi pärjätä, mikäli vain vaivannäkö on kohdallaan. Lukutaito kehittyy myös itse opiskelun aikana, mutta sitä ei kannata pitää lähtökohtaisena lukutaidon kehittäjänä. Lukutaito rakentuu pikkulapsesta asti, ja sitä on kehitettävä monta vuotta. Lukutaidon merkitys on kuitenkin vähentynyt vuosien saatossa opiskelussa, digitalisaation myötä. Erilaisia opiskeluvaihtoehtoja on niin paljon, että lukeminen jää hieman vähemmälle. Vaikka lukutaito on hyvä työkalu kaikissa kouluaineissa, se ei kuitenkaan ole kovin välttämätön matemaattisissa aineissa. Kaiken kaikkiaan lukeminen on kannattavaa ja opiskellessa lukutaito on tärkeää.